search query: @keyword valonsironta / total: 7
reference: 7 / 7
« previous | next »
Author:Mäkeläinen, Timo
Title:Improvement of internal bond strength of LWC base paper without deterioration in light scattering
Publication type:Master's thesis
Publication year:1999
Pages:86      Language:   fin
Department/School:Puunjalostustekniikan osasto
Main subject:Paperitekniikka   (Puu-21)
Supervisor:Laine, Jaakko E.
Instructor:
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark P80     | Archive
Keywords:palstautuminen
valonsironta
LWC paperi
Abstract (fin):Työn tavoitteena oli parantaa LWC-pohjapaperin palstautumislujuutta ilman, että paperin muut ominaisuudet kärsivät.
Erityisesti tarkkailtiin paperin z-suuntaisen sidoslujuuden, valonsirontakertoimen sekä massan vedenpoistokyvyn kehittymistä.

Paperin palstautumislujuutta parannettaessa on tunnettava kuitujen ominaisuudet sekä tekijät, jotka vaikuttavat kuitujen käyttäytymiseen verkostossa.
Tämän takia kirjallisuusosassa on lähestytty palstautumisongelmaa paperikemian näkökulmalta.
Lisäksi kirjallisuusosassa on lyhyesti kuvattu tämän hetken kiinnostavimmat kuivalujakemikaalit sekä niiden ominaisuudet ja rakenne.

Kokeellisessa osassa palstautumislujuutta on pyritty parantamaan kahdella eri menetelmällä.
Ensimmäisessä menetelmässä käytettiin apuna erilaisia kuivalujakemikaaleja ja toisessa kuitutraktion modifiointia.
Kaikissa testeissä on käytetty sekä Rauman PK 4 massaa että Lappeenrannan PK 1 massaa.
Koearkkien palstautumislujuus mitattiin sekä Scott bond-testillä että z-suuntaisella vetolujuustestillä.
Ensiksi mainittu testimenetelmä perustuu energian mittaukseen ja jälkimmäinen mittaa voimaa.

Testien tulokset osoittivat, että uusilla kuivalujakemikaaleilla voidaan parantaa tuntuvasti nykyistä palstautumislujuustasoa.
TMP-pohjaisilla massoilla jo pieni määrä kuivalujakemikaalia yhdessä 0.8% suuruisen tärkkelysannoksen kanssa antoi saman palstautumislujuuden kuin 1.7% tärkkelysannos yksinään; z-suuntainen vetolujuus parani 12 % ja Scott bond 15 %.
Lisäksi suurilla tärkkelysmäärillä menetetään valonsirontakyky ja massan vedenpoistokyky heikkenee.
Uusilla kuivalujakemikaaleilla näin ei tapahdu.

SGW-pohjaisilla massoilla kuivalujakemikaalien vaikutukset olivat yleisesti ottaen heikompia kuin TMP-pohjaisilla massoilla.
Massaseosten keskenäistä eroa selitetään usein SGW:n suurella hienoainepitoisuudella, mutta koetulosten perusteella todennäköisempi selitys näyttäisi olevan kuivalujakemikaalien erilainen vaikutus kuitujen rakenteelliseen käyttäytymiseen kuituverkostossa.

Kuitujen modifiointitesteissä massaseoksen palstautumislujuutta saatiin selvästi parannettua, huolimatta siitä että kemiallinen käsittely oli suoritettu ainoastaan mekaanisen massan pitkille kuiduille.
Palstautumislujuuden parantuminen oli seurausta kuitujen parantuneesta mukautumisesta sekä kuitupinnoilla olevien varautuneiden ryhmien lukumäärän kasvusta.
Vaikka modifiointi paransi selvästi lähtömassan palstautumislujuutta, ei tärkkelyksen lisääminen massaan enää lisännyt palstautumislujuutta odotuksia vastaavalla tavalla.
Tämä osoittaa, että tärkkelys ja kuitujen modifiointi eivät ole toisiaan tukevia menetelmiä palstautumislujuutta lisättäessä, vaan palstautumislujuuden parantuminen perustuu ainakin osittain samaan periaatteeseen.
Modifioinnin suurimpina haittapuolina olivat käsitellyn fraktion heikentynyt kokonaissaanto sekä modifioinnin negatiivinen vaikutus optisiin ominaisuuksiin.

Testien perusteella otsonikäsittely oli tehokkain tapa modifioida kuituja.
Kiinnostusta otsonikäsittelyä kohtaan vähentää otsonaattorin korkea investointikustannus sekä otsonikäsittelyn huono soveltuvuus yhdessä tärkkelyksen kanssa.
ED:1999-03-09
INSSI record number: 14051
+ add basket
« previous | next »
INSSI