search query: @keyword fine paper / total: 7
reference: 6 / 7
« previous | next »
Author:Nieminen, Juha-Erkki
Title:Evaluation of pulp optimisation methods for fine paper
Hienopaperin valmistukseen soveltuvien massaoptimointimenetelmien arviointi
Publication type:Master's thesis
Publication year:2006
Pages:107 s. + liitt. 11      Language:   eng
Department/School:Puunjalostustekniikan osasto
Main subject:Paperitekniikka   (Puu-21)
Supervisor:Paulapuro, Hannu
Instructor:Verkasalo, Lauri
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  643   | Archive
Keywords:fine paper
pulp optimisation
pulp characterisation
hienopaperi
massaoptimointi
massojen hyvyysarviointi
Abstract (fin): Diplomityön tarkoituksena oli kartoittaa hienopaperin valmistukseen soveltuvat massaoptimointimenelmät ja arvioida ne.
Menetelmien hyvyyttä arvioitiin niiden luotettavuuden, tarkkuuden, vahvuuksien ja heikkouksien, rajoittavien tekijöiden, yleispätevyyden sekä kustannusten suhteen.

Kirjallisuusosan alussa esiteltiin hienopapereiden yleisimmät käyttökohteet, raaka-aineet, tuotantoprosessi ja yleinen tuoteanalyysi.
Loppuosassa käsiteltiin eri massaoptimointimenetelmiä.
Glocellin käyttämän pääkomponenttianalyysin, PAKKA-mallin ja perinteisen massojen hyvyysarvioinnin teoria esiteltiin ja menetelmien toimintaperiaatteet kuvattiin.

Kokeellisessa osassa massaoptimointimenetelmät arvioitiin käyttämällä niitä M-realin Sittingbournen tehtaan uuden tuotteen massan optimoinnissa.
Kuusi pitkäkuitu- ja viisi lyhytkuitumassaa valittiin kokeisiin.
Massojen alkukarsinta suoritettiin Glocellin analyysien ja PAKKA-mallin tulosten perusteella.
Tämän jälkeen lupaavimmilla selluilla tehtiin laboratoriokokeita.
Yksi eukalyptussellu valittiin paperikonekoeajoon.

Laboratoriokokeiden jälkeen verrattiin kaikkien eri massaoptimointimenetelmien tuloksia keskenään.
Myös paperin ominaisuuksien lineaarisuutta massakomponenttien ominaisuuksien suhteen arvioitiin, koska se oli perustana Glocellin pääkomponenttianalyyseille.
Lisäksi tutkittiin PAKKA-mallin kykyä ennustaa täyteainepitoisen kuituverkoston ominaisuuksia.
Työssä tarkasteltiin myös laboratoriokokeiden tulosten riippuvuutta eri arkkaus- ja märkäpuristusmenetelmistä.
Lopuksi kaikkia tuloksia verrattiin paperikonekoeajon tuloksiin.

Työssä havaittiin, että eri optimointimenetelmien tulosten ja massojen hyvyysarvioiden välillä oli eroja.
Pääkomponenttianalyysin tulokset eivät olleet täysin yhdenmukaisia laboratoriokokeiden tulosten kanssa.
Suurin syy oli, että massaseosten ominaisuuksien arvioinnissa käytetyt lineaariset mallit eivät päteneet.
Opasiteetilla ja bulkilla ero kokeellisten ja laskennallisten tulosten välillä oli alle 10 %, mutta huokoisuuden sekä palstautumis- ja repäisylujuuden ero oli huomattavasti suurempi.
PAKKA-simulaatioiden tulokset vaikuttivat myös melko lineaarisilta, mikä saattoi heikentää niiden luotettavuutta.
PAKKA-mallin tulokset olivat kuitenkin hyvin yhdenmukaisia kokeellisten tulosten kanssa.
Muutamien ominaisuuksien suhteen massojen paremmuusjärjestys oli ristiriitainen, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Suuruuserot eri optimointimenetelmillä määritettyjen ominaisuuksien välillä olivat merkittäviä.
Myös eri laboratoriolaitteita käytettäessä massojen suhteellinen hyvyys oli yhdenmukainen.
Ominaisuuksien välillä havaittiin kuitenkin jälleen suuruuseroja.
Verrattaessa laboratoriomittauksia paperikonekoeajon tuloksiin, havaittiin, että tulosten välillä oli merkittäviä eroja.
Tämä oli yllättävää, koska konesäiliöstä otettujen massanäytteiden laboratoriotulokset olivat kuitenkin yhdenmukaisia aikaisempien laboratoriotuloksien kanssa.
Laatuvaihtelu paperikoneella ja paperikonenäytteiden esipäällystys saattoivat johtaa ristiriitaisiin havaintoihin.

Muutamista ristiriitaisista tuloksista huolimatta voi todeta, että kaikki arvioidut menetelmät soveltuvat massaoptimointiin.
Pääkomponenttianalyysi ja PAKKA-malli tarjoavat hyvän ja nopean menetelmän suurten massajoukkojen arviointiin varsinkin, jos massat ovat merkittävästi erilaisia.
Perinteiset laboratoriomenetelmät ovat kuitenkin edelleen hyvin hyödyllisiä tarkempaan arviointiin ja silloin, kun massojen väliset erot ovat pieniä.
Samanlaisia massoja tutkittaessa on kuitenkin muistettava huomioida raaka-aineen laadun vaihtelut johtopäätöksiä arvioitaessa.
Kehittyneistäkin menetelmistä huolimatta tällä hetkellä ei ole massaoptimointimenetelmää, joka tekisi paperikonekoeajot tarpeettomiksi.
ED:2006-03-03
INSSI record number: 30686
+ add basket
« previous | next »
INSSI