search query: @instructor Kiviharju, Kristiina / total: 7
reference: 6 / 7
Author: | Salonen, Kalle |
Title: | Peptidaasien tuotto maitohappobakteereilla - tuottoprosessin ja aktiivisuuden optimointi |
Production of peptidases using lactic acid bacteria - optimisation of production process and activity | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2007 |
Pages: | vii + 59 s. + liitt. 16 Language: fin |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Bioprosessitekniikka (Kem-70) |
Supervisor: | Leisola, Matti |
Instructor: | Kiviharju, Kristiina ; Mälkki, Yrjö |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 3200 | Archive |
Abstract (fin): | Tässä työssä on perehdytty juuston kypsyttämisen nopeuttamiseen sekä siihen tarvittavien peptidaasien tuotannon optimointiin. Työn kirjallisuusosassa on esitetty yleistä tietoa maidon koostumuksesta ja mikrorakenteesta ja juuston valmistuksesta. Lisäksi on tarkasteltu useita menetelmiä juuston kypsymisen nopeuttamiseksi sekä etsitty mm. aineenvaihduntareittejä eri kypsymisilmiöiden taustalta. Työn tavoitteena oli optimoida peptidaasien tuottoprosessi pyrkien tuotetun biomassan osalta mahdollisimman korkeaan peptidaasiaktiivisuuteen. Aktiivisuus määritettiin perustuen vapaan aminotypen määrän muutokseen, joka määritettiin muunnettua formaldehydimenetelmää käyttäen. Työn aluksi menetelmä automatisoitiin työn nopeuttamiseksi ja virheiden vähentämiseksi. Tärkeimmät kasvatusparametrit ja niiden tasot etsittiin laboratoriomittakaavan bioreaktorikasvatuksia ja systemaattista kokeiden suunnittelua hyväksi käyttäen. Optimointi suoritettiin kahdessa vaiheessa. Tämän jälkeen tarkasteltiin tuotetun entsyymin toimintaa eri olosuhteissa ja tutkittiin sen soluista vapauttamista korkeapainehomogenisoinnilla. Optimointivaiheiden jälkeen suoritettiin pilot-mittakaavan tuotto- ja jälkikäsittelykoe. Työ päätettiin tuotetun entsyymin avulla suoritettuihin juustokokeisiin, joissa tutkittiin entsyymin annostelun ja lämpötilan vaikutusta juuston kypsymiseen. Tuottoprosessin optimoinnissa saavutettiin kahdelle suureelle selkeä optimiarvo.Optimilämpötilaksi saatiin 30,5 °C ja MgSO4-pitoisuudeksi 0,25 g/dm3. Lisäksi glukoosipitoisuudelle saatiin n. 45 g/dm3 ja fosfaattipitoisuudelle (n. 1:1 seos kaliumdivetyfosfaattia ja dikaliumvetyfosfaattia) n. 3,0 g/dm3 optimi. Typenlähteen osalta päädyttiin hiivauutteen (7,5 g/dm3) ja kasitonin (12,5 g/dm3) yhdistelmään. Tuottoon ja tuotteen toimivuuteen perustuen kasvatus-pH:n arvoksi saatiin 7,2. Tämä oli myös suoritettujen aktiivisuuskokeiden optimi. Hajotuskokeiden perusteella korkeapainehomogenoinnin ei todettu parantavan solulysaatin aktiivisuutta. Entsyymistä valmistetun preparaatin todettiin nostavan aminotypen pitoisuutta ja parantavan makupisteitä yhdessä lämpötilan kanssa. Korkeammassa lämpötilassa kypsytetyt juustot saavuttivat lyhyellä kypsytysajalla parempia makupisteitä kuin kylmässä kypsytetyt, mutta kypsytysajan pidentyessä kylmempi kypsytyslämpötila osoittautui paremmaksi. Korkeat entsyymipreparaattitaso ja lämpötila aiheuttivat yhdessä myös usein karvautta. |
ED: | 2007-06-15 |
INSSI record number: 34104
+ add basket
INSSI