search query: @keyword kuuntelukoe / total: 7
reference: 6 / 7
Author: | Veijanen, Ville |
Title: | Sisämelun kiusallisuus eri kuulovammaryhmien kokemana |
The unpleasantness of indoor noise experienced by different hearing loss groups | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2008 |
Pages: | vii + 65 s. + liitt. 5 Language: fin |
Department/School: | Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos |
Main subject: | Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka (S-89) |
Supervisor: | Karjalainen, Matti |
Instructor: | Rasa, Jukka |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark S80 | Archive |
Keywords: | noise unpleasantness hearing loss hearing aid listening test annoyance melu kiusallisuus kuulovamma kuulokoje kuuntelukoe häiritsevyys |
Abstract (fin): | Melun kiusallisuus eli välitön kokonaisvaltainen epämiellyttävä kokemus äänestä on osa melun häiritsevyyttä. Tässä diplomityössä toteutetussa tutkimuksessa selvitetään miten ihmisen kuulokäyrän muoto ja toisaalta kuulokoje vaikuttavat erityyppisten sisämelujen kiusallisuuteen. Tuloksia voidaan käyttää meluntorjuntatoimien kohdistamiseen kiusallisimpiin melulähteisiin sekä soveltaa kuulokojetta sovitettaessa. Tutkimus suoritettiin laboratoriokuuntelukokeen avulla, jossa neljään kuulokäyrän muodon mukaan luokiteltuun ryhmään kuuluvat koehenkilöt asettivat viisi melunäytettä kiusallisuusjärjestykseen tietyn koeproseduurin mukaisesti. Vertailuryhmänä toimivat normaalikuuloiset koehenkilöt. Arvioitavat melut olivat puheensorina, askeläänet, tietokoneen näppäinäänet, seinän läpi siirtyvä liikenteen melu ja ilmanvaihtomelu. Kaikissa koehenkilöryhmissä puheensorina koettiin keskiarvoisesti kaikkein kiusallisimpana sisämeluna ja liikenteen melu puolestaan vähiten kiusallisimpana melulähteenä. Väliin jäävien melunäytteiden kiusallisuusarviot olivat hyvin hajontaisia. Melujen kiusallisuus koettiin yleisesti erittäin yksilöllisesti. Keskiarvoistettaessa tuloksia kaikille kokeen ryhmille muodostui kuitenkin lähes sama kiusallisuusjärjestys. Ilman kuulokojetta lievän kuulonaleneman taajuusalueelle sijoittuva melu oli kaikkein kiusallisinta. Tuloksesta nähdään, että kuulokojetta käytettäessä melun kiusallisuus ei korreloi kuulokäyrän muodon kanssa ja voidaan päätellä, että kiusallisuusarvioihin vaikuttavat suuresti ihmisen havaitsemis- ja arviointiprosessiin sisältyvät psykologiset tekijät. Meluntorjuntatoimet on kiusallisuuden näkökulmasta siis syytä suunnata kaikkien ryhmien kannalta puheperäisen taustamelun vähentämiseen. Erityisratkaisuna kuulovammaisille voitaisiin suunnitella erilaisia taajuussuotimia kuulokojeeseen melujen torjumiseksi. |
ED: | 2008-04-14 |
INSSI record number: 35518
+ add basket
INSSI