search query: @keyword kosteusmittaus / total: 7
results-list
reference: 5 / 7
« previous | next »
Author:Saarinen, Jarmo
Title:Alustabetonin kosteuspitoisuuden vaikutus pinnoitteen tartuntaan
The effect of the humidity of the concrete on the bonding of the coating
Publication type:Master's thesis
Publication year:2010
Pages:134      Language:   fin
Department/School:Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
Main subject:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Supervisor:Puttonen, Jari
Instructor:Niemi, Sami
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Keywords:coating
concrete
bonding
concrete floor
humidity of concrete
pinnoite
tartunta
betoni
betonilattia
betonin kosteus
kosteusmittaus
Abstract (eng): The master's thesis researched the development of tensile bond strength of coatings in different humidity values during the first 3.5 months after their installation.
The research emphasized on eight generally used concrete floor coating combinations (adhesive and coating).
The research was limited to discuss coated concrete structures drying into one direction.
The objective of the research was, based on laboratory tests, to specify existing coating instructions regarding the humidity of the concrete slab, so that a functioning bonding between the concrete slab and the coating is realized.

Four samples of different initial humidity values were coated in the research.
In the wettest initial humidity sample the relative humidity (RH) of the surface parts of the concrete (0 - 20 mm) due to watering was approximately 98 %.
The initial humidity of the driest sample of the research in the depth of 5 mm was approximately 93 % RH and approximately 96 % RH in the depth of 32 mm.

The research indicated that the humidity of concrete does not have a remarkable effect on the tensile bond strength of the most coatings, although they were coated for more humid slabs than instructed by the material manufacturers.
The greatest tensile strengths were reached in some cases when the wettest slab was coated.
With polyurethane coatings the tensile strength improved as the humidity of the concrete lowered.
The tensile bond strength of epoxy coating, vegetable oil-based plastic polymer coating and polyurethane acrylate paints in all initial humidity values met the minimum tensile bond strength requirement (2.0 N/mm2) in the age of 3.5 months according to the Concrete Association of Finland publication by45/Bly7 which is set for areas subject to great stress.
The 3.5- month tensile bond strength results of acrylic coatings in all slab humidity values met the by45/Bly7 tensile bond strength requirement (1.2 N/mm2) for areas subject to medium stress.
Therefore, problems connected to the bonding of the coating may be due to the poorly made work phases in the coating phase, such as curing of the concrete, grinding of the surface, the removal of grinding dust and the spreading of the adhesive substance.

The humidity of the concrete slab shall be, in depth A which depends on the thickness of the structure (3 - 7 cm, Coating instructions for concrete structures 2007), below the humidity limit of the coated raptorial before coating.
The humidity in A is expected to be balanced under the tight coating.
However, the research results indicated that the prevailing humidity in the depth of 5 - 10 mm at the moment of the coatings will be balanced under tight coatings.
This indicates that it is not always necessary to measure the humidity in the evaluation depth A before coating.

Based on the research, a procedure could be adapted, where the humidity of concrete slab coatings is defined with a sample method taken from the surface of the structure (5 mm) and in the depth of 0,4 x A (1 - 3 cm).
Before coating, the humidity values of both depths shall be below the limit humidity of the material manufacturers.
However, further research is needed.

Further researches should choose different concrete qualities and concrete slabs of different thicknesses for testing.
The test period should also be sufficiently long of its duration, so that making conclusions and specifying the humidity limits given for the coatings would be reliable.
Abstract (fin): Diplomityössä tutkittiin eri kosteuspitoisuuteen asennettujen pinnoitteiden tartuntavetolujuuden kehitystä 3,5 kk ajan.
Tutkimus kohdistui kahdeksaan yleisesti käytössä olevaan betonilattioiden pinnoiteyhdistelmään (tartunta-aine ja pinnoite).
Tutkimus rajattiin käsittelemään yhteensuuntaan. kuivuvaa pinnoitettua betonirakennetta.
Tutkimuksen tavoitteena oli laboratoriokokeiden perusteella tarkentaa olemassa olevia pinnoitusohjeita alustabetonin kosteuspitoisuuden osalta niin, että toimiva tartunta alustabetonin ja pinnoitteen välillä toteutuu.

Tutkimuksessa pinnoitettiin neljässä eri lähtökosteudessa olleita koekappaleita.
Märimmässä lähtökosteudessa betonin pintaosien (0 - 20 mm) suhteellinen kosteus (RH) oli 98 %.
Kuivimmassa lähtökosteudessa koekappaleiden RH 5 mm syvyydellä oli 93 % ja 32 mm syvyydellä 96 %.

Tutkimus osoitti, ettei betonin kosteuspitoisuudella ollut vaikutusta useimpien pinnoitteiden tartuntavetolujuuteen, vaikka pinnoitettiin materiaalivalmistajien ohjeita kosteammille alustoille.
Suurimmat vetolujuudet saavutettiin joissain tapauksissa pinnoitettaessa märimmälle alustalle.
Polyuretaanipinnoitteilla vetolujuus parani selkeimmin betonin kosteuden alentuessa.
Epoksipinnoitteen ja kasvisöljypohjaisen muovipolymeeripinnoitteen sekä polyuretaani- akrylaattimaalin tartuntavetolujuudet kaikilla lähtökosteuksilla täyttivät 3,5 kuukauden iässä Betoniyhdistyksen julkaisun by45/Bly7 tartuntavetolujuusvaatimuksen (2,0 N/mm2) suurten rasitusten alaisille tiloille.
Akryylipinnoitteen 3,5 kuukauden tartuntavetolujuustulokset kaikilla alustakosteuksilla täyttivät by45/Bly7 tartuntavetolujuusvaatimuksen (1,2 N/mm2) keskisuurten rasitusten alaisille tiloille.
Pinnoitteen tartuntaan käytännössä liittyvät ongelmat voivatkin johtua pinnoitusvaiheessa huonosti suoritetuista työvaiheista kuten betonin jälkihoito, pinnan hionta, hiontapölyn poisto ja tartunta-aineen levitys.

Alustabetonin kosteuden, rakenteen paksuudesta riippuvalla syvyydellä A (A = 3 - 7 cm, Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet 2007) tulee auttaa pinnoitettavalle materiaalille ominainen kosteusraja-arvo ennen pinnoitusta.
Syvyydellä A olevan kosteuden oletetaan tasapainottuvan tiiviin pinnoitteen alle.
Tutkimustulosten perusteella pinnoitteiden alle tasoittuu pinnoitushetkellä syvyydellä 5 - 10 mm vallinnut kosteus, mikä osoittaa niiden läpäisevän vesihöyryä.
Tällä perusteella ennen pinnoitusta ei aina ole tarpeellista mitata kosteuspitoisuutta arviointisyvyydeltä A.

Tutkimuksen perusteella voitaisiin soveltaa menettelyä, jossa pinnoitteiden alustabetonin kosteuspitoisuus määritetään näytepalamenetelmällä rakenteen pinnasta (5 mm) ja rakenteen paksuudesta riippuvalta syvyydeltä 0,4 x A (1 - 3 cm).
Ennen pinnoitusta tulee molempien syvyyksien kosteuksien alittaa materiaalivalmistajien määrittelemä suhteellisen kosteuden arvo, jotta käytännön pinnoituksissa saavutetaan riittävä varmuus mm. mahdollisten työvirheiden varalta.
Edellä mainitut syvyydet pätevät tutkimuksessa käytetyille betonilaaduille ja pinnoitemateriaaleille.

Materiaalikohtaisten mittaussyvyyksien tai kosteusraja-arvojen tarkentaminen vaatii jatkotutkimuksia.
Jatkotutkimuksissa tulisi koeosuuteen valita erilaisia betonilaatuja eri valupaksuuksilla.
Koeosuuden pitäisi myös olla pidempi, jotta johtopäätösten tekeminen ja pinnoitteille annettujen kosteusraja-arvojen tarkentaminen olisi luotettavaa.
ED:2010-09-24
INSSI record number: 40961
+ add basket
« previous | next »
INSSI