search query: @keyword conservation / total: 7
reference: 2 / 7
| Author: | Päivärinne, Tuukka |
| Title: | Restaurointikeskus Karhusaareen |
| Center of building conservation to Karhusaari | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2011 |
| Pages: | 64 Language: fin |
| Department/School: | Arkkitehtuurin laitos |
| Main subject: | Arkkitehtuurin historia (A-27) |
| Supervisor: | Niskanen, Aino |
| Instructor: | Huttunen, Marko |
| Location: | P1 Ark A | Archive |
| NB: | Muoto; kirja, pienoismalli 1 kpl |
| Keywords: | architecture history Karhusaari Espoo conservation Sinebrychoff arkkitehtuuri historia Länsiväylä Sinebrychoff restaurointi varaosapankki |
| Abstract (eng): | The work handles the past, present and future of Karhusaari which is located in the South Easter corner of Espoo in Finland. I suggest that the forgotten area should be reclaimed to productive use as a centre of building conservation. I wish to raise awareness of these highly potential indoor and outdoor spaces that lie idle in one of the country's best locations. Karhusaari mansion and farm was built by Nicolas Sinebrychoff in 1890's. The plans were made by architect K.A.Wrede. He placed the buildings carefully so that the landscape would protect the yard from sea winds blowing from south west. Since the beginning mansion life had its own courtyard and the farm buildings formed another one on a kind of plateau. Between 1930's and 1960's a new motor way was constructed rather disturbingly close to the mansion. It completely ruined the original spatial composition. This lead to confusion and neglection of maintenance. Leaking roofs caused heavy damage to the wooden buildings. 1980 the city of Espoo became the owner of Karhusaari and its protected-by-law buildings. Many ideas were given about the future use of this area. Finally it was agreed that the area should be given to cultural use and plans were made in 1985 by architect Juhani Pallasmaa and Markku Komonen for the Karhusaari Art Center. Salvation began for the buildings but due to lack of money in the beginning of 1990's the plan was only partly realised. Today the Art Center occupies the main building and a former labourer's apartment building. Still the farm buildings remain in poor condition around their own forgotten courtyard which does not suffer so much from the nearness of the motor way. Luckily one Carpenter Company has rented a storage building and is turning it into a workshop. This kind of development I would like to see happening to the whole area. Bringing the farm courtyard alive after decades of idleness, the Center of Building Conservation would be a place for professionals of many different crafts like carpenter, black smith, spare parts dealer, architect, conservator etc. Such centre would be the first of its kind in the Helsinki metropolitan area. The city museum of Espoo is interested of organising an annual happening which would spread information about repairing of old buildings. |
| Abstract (fin): | Työ käsittelee Karhusaaren historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Karhusaari sijaitsee Espoon kaakkoisnurkassa. Ehdotan, että unohduksiin jäänyt alue otetaan tuottoisaan käyttöön restaurointikeskuksena. Tahdon kiinnittää huomiota näihin varsin potentiaalisiin ulko- ja sisätiloihin, jotka lojuvat tyhjillään yhdessä maan parhaista sijainneista. Karhusaaren kartanon ja maatilan rakennutti Nicolas Sinebrychoff 1890-luvun lopussa. Suunnitelmat laati arkkitehti K.A. Wrede, joka sijoitteli rakennukset maastoon tarkasti niin, että selänne suojaa pihaa ja päärakennusta mereltä puhaltavilta merituulilta. Alusta lähtien kartanolla ja maatilalla oli omat pihapiirinsä. Maatilan pihapiiri sijaitsee ylempänä mäessä eräänlaisella tasangolla. Vuosien 1930- ja 60-luvuilla rakennettiin uusi moottoritie Helsingistä länteen. Länsiväylän rakentaminen häiritsevän lähelle kartanoa tuhosi alkuperäisen tilallisen asetelman lähes tyystin. Tilanne johti Karhusaaren osalta hämmennykseen ja hoidon laiminlyötiin. Vuotamaan alkaneet katot aiheuttivat laajalti vaurioita puisiin rakennuksiin. 1980 Espoon kaupunki sai Karhusaaren sekä sen lailla suojellut rakennukset omistukseensa. Alueen tulevaisuudesta esitettiin useita ideoita. Lopulta päätettiin yksimielisesti, että alueelle tullaan rakentamaan kulttuurin alan tiloja. Karhusaaren taidekeskuksen Hanke- ja esisuunnitelman laativat Juhani Pallasmaa sekä Markku Komonen 1985. Rakennuksien pelastaminen alkoi, mutta 1990-luvun alun rahapulassa suunnitelma toteutui vain osittain. Nykyään taidekeskus käyttää päärakennusta sekä palvelusväen asuinrakennusta. Yhä edelleen maatilan talousrakennukset odottavat huonokuntoisina unohdetun hedelmäpuutarhapihansa ympärillä. Talousrakennusten pihapiiri ei kärsi moottoritien melusta yhtä pahoin kuin kartanon piha. Sattumoisin eräs puusepänliike on vuokrannut alueelta varastorakennuksen ja muuntaa sen verstaaksi. Tämän kaltaisen kehityksen soisin leviävän läpi koko maatilan. Talousrakennukset voisivat herätä henkiin eri käsityötaitajien ja korjausalan ammattilaisten synergisenä keskuksena. Alueella voisi toimia esimerkiksi restaurointikirvesmies, seppä, varaosapankki, arkkitehtitoimisto, konservaattori jne. Tällainen keskus olisi ensimmäinen lajiaan pääkaupunkiseudulla. Espoon kaupunginmuseo on kiinnostunut järjestämään vuotuisen korjausrakentamisen tapahtuman, jossa levitettäisiin tietoa vanhojen rakennusten korjaamisesta. |
| ED: | 2011-02-21 |
INSSI record number: 41535
+ add basket
INSSI