search query: @keyword kuusi / total: 7
reference: 2 / 7
Author: | Marttila, Heikki |
Title: | Optimization of the drying parameters of a veneer roller dryer |
Viilunkuivauolosuhteiden optimointi telakuivaajalla | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2014 |
Pages: | vii + 101 s. + liitt. 48 Language: eng |
Department/School: | Puunjalostustekniikan laitos |
Main subject: | Puutuotetekniikka (P3001) |
Supervisor: | Hughes, Mark |
Instructor: | Antman, Juha |
Electronic version URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201412113206 |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto 2577 | Archive |
Keywords: | veneer drying spruce heartwood wettability tensile strength surface roughness colour viilun kuivaus kuusi sydänpuu poikittaisvetolujuus kastuvuus pinnankarheus väri aaltomaisuus halkeamat |
Abstract (fin): | Diplomityön tavoitteena oli kokeellisesti löytää optimaaliset kuivausolosuhteet kuusen sydänpuuviilulle viilun laadun ja kuivauskapasiteetin suhteen. Viilun laadulla tarkoitettiin loppukosteutta, kosteushajontaa, poikittaisvetolujuutta, pinnankarheutta, kastuvuutta, aaltomaisuutta sekä muita visuaalisia vikoja. Vanerin lujuusominaisuudet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tehdaskoeajot suoritettiin UPM Pellos 3:n suutintelakuivaajalla kesäkuussa 2014. 24 kokofaktorikoetta käytettiin koeajojen ja analyysien perustana. Kuivaajan kosteutta ja lämpötilaa säädettiin kahdella tasolla (-1 ja +1) kuivaajan alku- ja loppupäässä, jotta löydettäisiin mitattaviin vasteisiin vaikuttavat tilastollisesti merkittävät tekijät. Jatkuvatoimista kosteusanalysaattoria (MVA) sekä visuaalisia vikoja analysoivaa kameraa (VDA) käytettiin keräämään tietoa koeviiluista välittömästi kuivauksen jälkeen. Lisäksi valmistettiin viilunäytteitä, joita tutkittiin tarkemmin Puutuotetekniikan laboratoriossa Aalto-yliopistossa sekä UPM:n laboratoriossa Lahdessa. Spektrometrillä mitattiin värieroja, laseretäisyysmittarilla pinnankarheutta, tietokoneavusteisella kontaktikulmien mittauslaitteella kastuvuutta ja materiaalinkoestuskojeella poikittaisvetolujuutta. Mitattuihin vasteisiin vaikuttavat muuttujat löydettiin ja niitä optimoitiin. Viilun ominaisuuksia oli mahdollista muokata kuivausolosuhteita säätämällä. Vasteiden optimoinnilla luotiin uudet ajoparametrit, jotka erosivat alkuperäisistä. Uusia parametreja säädettiin varmistusajon sekä aiempien tutkimusten tulosten perusteella. Uusilla olosuhteilla saadaan valmistettua aiempaa laadukkaampaa viilua ilman kapasiteetin menetyksiä. Työssä löydettiin korrelaatio viilun värin ja kontaktikulmien välille. Lisäksi löydettiin korrelaatio pinnankarheuden ja poikittaisvetolujuuden välille. Korrelaatioita voidaan hyödyntää viilun laadun mittaamisessa tehdasolosuhteissa. |
ED: | 2014-12-21 |
INSSI record number: 50215
+ add basket
INSSI