search query: @keyword virhelähteet / total: 7
reference: 1 / 7
« previous | next »
| Author: | Valli, Aino |
| Title: | Accounting for imprecisions in image-guided radiotherapy: bladder cancer as an example |
| Epätarkkuuksien huomiointi kuvantaohjatussa sädehoidossa: esimerkkinä virtsarakon syöpä | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2015 |
| Pages: | viii + 79 Language: eng |
| Department/School: | Sähkötekniikan korkeakoulu |
| Main subject: | Biologinen tekniikka (F3013) |
| Supervisor: | Parkkonen, Lauri |
| Instructor: | Tenhunen, Mikko ; Tuomikoski, Laura |
| Electronic version URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201504182349 |
| Location: | P1 Ark Aalto 2755 | Archive |
| Keywords: | imprecision sources adaptive radiotherapy bladder cancer treatment simulation virhelähteet adaptiivinen sädehoito virtsarakon syöpä hoidon simulaatio |
| Abstract (eng): | There are many sources of imprecision in delivering external beam radiotherapy. Some of the errors can be eliminated with image guidance, but still, some inaccuracies have to be accounted for by using margins around the target volume. For mobile targets, such as the bladder, the internal motion of the target can be even the most important source of imprecision. Treating such targets with radiation therapy is challenging, since the margins needed to account for the possible target position variation inevitably include some normal tissue, which can lead to serious side-effects, limiting the treatment dose and preventing dose escalation. Adaptive radiation therapy (ART) addresses this challenge. In bladder ART, the target volume is modified daily to accommodate the daily bladder volume as conformally as possible, but without compromising dose coverage of the bladder. Different strategies for bladder ART have been suggested, but there is not yet a consensus of which strategy is the optimal one. In this study, the adaptive radiotherapy methods applied in Helsinki University Central Hospital (Helsinki method) and Aarhus University Hospital (Aarhus method) for bladder cancer were compared. The treatment according to both methods was simulated for 10 patients in three different ways. There was no statistically significant difference between the methods in terms of the chosen planning target volume size. The selected alternative planning target volumes were more evenly distributed in the Aarhus method. Comparison of the modified methods with centroid registration suggested a possibility of a more even selection of treatment volumes if the current Helsinki method plan selection volumes (PSVs) were expanded with a 3-mm margin. However, for both methods, the smaller planning target volumes were selected more often in the actual treatment than in this simulation, suggesting that utilizing the bladder contours in the plan selection in the simulation affected the selections in an unexpected way. |
| Abstract (fin): | Ulkoisessa sädehoidossa on epätarkkuuden lähteitä. Jotkin näistä virhelähteistä voidaan poistaa käyttämällä kuvantaohjausta, mutta jotkin epätarkkuudet täytyy huomioida käyttämällä marginaaleja kohdealueen ympärillä. Liikkuville hoitokohteille, kuten virtsarakolle, kudosten liike potilaassa voi olla jopa suurin epävarmuuden lähde. Tällaisten kudosten sädehoito on haastavaa, sillä kohteen mahdollisen liikkeen kompensoiviin marginaaleihin sisältyy väistämättä myös normaalia kudosta. Tämä voi johtaa vakaviin sivuvaikutuksiin, jotka rajoittavat käytetyn säteilyannoksen suuruutta. Ongelmaa pyritään ratkaisemaan adaptiivisella sädehoidolla. Virtsarakon adaptiivisessa sädehoidossa kohdealuetta muokataan joka hoitokerta kattamaan rakon tilavuus mahdollisimman pienellä kohdealueen tilavuudella, kuitenkaan tinkimättä rakon annoskattavuudesta. Virtsarakon adaptiiviseen sädehoitoon on ehdotettu monia toteutustapoja, mutta parhaasta mahdollisesta menetelmästä ei ole vielä päästy selvyyteen. Tässä tutkimuksessa verrattiin Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa ja Aarhusin Yliopistollisessa Sairaalassa (Engl. Aarhus University Hospital) käytettyjä virtsarakon adaptiivisia sädehoitomenetelmiä. Menetelmien mukainen hoito simuloitiin kymmenelle potilaalle kolmella eri tavalla. Menetelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa valitun kohdealueen koossa. Vaihtoehtoisia kohdealueita valittiin tasaisemmin Aarhusin menetelmässä. Muokattujen menetelmien vertailusta kävi ilmi, että Helsingin menetelmän mukaisten suunnitelmanvalintavolyymien (Engl. plan selection volume, PSV) laajentaminen 3 mm marginaalilla voisi johtaa tasaisempaan vaihtoehtoisten kohdealueiden valintaan. Pienempiä kohdealueita valittiin kuitenkin molempien menetelmien tapauksessa todellisessa hoidossa simulaatiota enemmän, joten rakon ääriviivojen käyttö suunnitelmanvalinnassa saattoi vaikuttaa valintoihin odottamattomalla tavalla. |
| ED: | 2015-04-19 |
INSSI record number: 51069
+ add basket
« previous | next »
INSSI