search query: @instructor Haikara, Auli / total: 8
reference: 4 / 8
Author: | Pihlajamäki, Outi |
Title: | Biofilmin muodostus ja detektointi panimoprosessissa |
The formation and detection of biofilm in the brewing process | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1997 |
Pages: | viii + 106 s. + liitt. Language: fin |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Biokemia (Kem-30) |
Supervisor: | Nordström, Katrina |
Instructor: | Haikara, Auli ; Storgårds, Erna |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 3576 | Archive |
Abstract (fin): | Diplomityön kirjallisuusosassa selvitettiin mikrobien ja niiden erittämien polysakkaridien muodostaman biofilmin syntyä ja biofilmissä elävien mikrobien ominaisuuksia. Lisäksi esiteltiin lyhyesti yleisimmät biofilmin osoituksessa käytettävät mikrobiologiset ja mikroskooppiset menetelmät. Kirjallisuusosan toisena kokonaisuutena olivat tyypilliset olutta pilaavat mikrobit ja niiden osoituksessa käytettävät menetelmät. Työn tutkimusosan tarkoituksena oli selvittää immobilisoidun hiivan käyttöön perustuvan oluen jälkikäymisprosessin herkkyys Lactobacillus lindneri kontaminaatiolle sekä tutkia panimoista eristettyjen mikrobikontaminanttien biofilmin muodostuskykyä. Jälkikäymiskolonneissa käytettiin kahta kantajamateriaalia, Siran[(R)] lasihelmiä ja dietyyliaminoetyyliselluloosaa (Spezyme[(R)]). Kokeen alussa kolonneihin syötetyn L. Iindnerin määrää seurattiin kokeen edetessä maljaviljelyn sekä pH-, maitohappo-, etikkahappo-, diasetyyli- ja pentaanidionimäärityksen avulla. Oluen laadunvalvonnassa L. Iindneri-bakteerin osoittamiseksi suositellaan työn perusteella käytettävän kolonnista ulostulevan oluen maljaviljelyä NBB-alustalle. Tämä bakteeri lisääntyi voimakkaasti molemmissa kolonneissa, tosin selluloosakantajassa sen määrä kasvoi jonkin verran nopeammin kuin lasihelmissä. Pyyhkäisyelektronimikroskopian avulla saatujen kuvien perusteella L lindneri kiinnittyi sekä kantajamateriaalien että hiivan pinnalle, mikä selittää osittain sen kyvyn kasvaa kolonneissa. Työssä selvitettiin lisäksi kahdeksan villihiiva- ja kahdenkymmenen bakteerikannan biofilmin muodostuskyky ruostumattomalle teräspinnalle vierresokeriliemessä (vain villihiivat) ja varasto-oluessa. Biofilmin osoitukseen käytettiin perinteistä tupotusta ja maljaviljelyä sekä ATP-menetelmää ja epifluoresenssimikroskopiaa. Käytetyt menetelmät mittaavat eri asioita, joten ne eivät odotetusti korreloineet suoraan keskenään. Samat mikrobikannat saatiin kuitenkin pahimmiksi biofilmin muodostajiksi kaikilla kolmella menetelmällä. Villihiivoista pahimpia biofilmin muodostajia olivat Dekkera anomala VTT-C-91183 ja Saccharomyces cerevisiae (ent. diastaticus) C-68059. Ne muodostivat paljon biofilmiä sekä vierresokeriliemessä että varasto-oluessa. Bakteereista eniten biofilmiä muodostivat Gluconobacter oxydans E-89365[T], Lactobacillus lindneri E-90380 ja E-91454, Acetobacter pasteurianus E-74002 ja Corynebacterium sp. E-82044. Testatuilla anaerobisilla kannoilla biofilmin muodostus oli valituissa olosuhteissa vähäistä. Havaittiin kuitenkin, että Pectinatus frisingensis oli voimakkaampi biofilmin muodostaja kuin Pectinatus cerevisiiphilus, mikä voi osittain selittää P. frisingensis-lajin yleisyyden P. cerevisiiphilus-lajiin verrattuna. Mikrobien biofilmin muodostuskyky näyttää olevan kantakohtainen ominaisuus ja se riippuu olosuhteista. ATP-menetelmä soveltuu työn perusteella hyvin pintojen hygieniamäärityksiin nopeutensa ja herkkyytensä johdosta. Menetelmän ongelma on, että sillä ei voida havaita metabolisesti inaktiivisia mikrobi-itiöitä. Työssä testattiin kannettavaa bioluminometria, joka mittaa ATP-määrän suoraan tutkittavalta pinnalta. Tämän työn perusteella laite oli toimiva. |
ED: | 1997-06-18 |
INSSI record number: 12269
+ add basket
INSSI