search query: @keyword built environment / total: 8
reference: 3 / 8
| Author: | Keskisaari, Ville Tapani |
| Title: | Latenttien luokkien liikkumisvalintojen malli ja liikkumisen suorat kasvihuonekaasupäästöt Helsingin seudulla |
| Latent class modality style model and direct greenhouse gas emissions of traffic in the Helsinki region | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2015 |
| Pages: | vii + 80 s. + liitt. 8 Language: fin |
| Department/School: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Main subject: | Kiinteistöjohtaminen (M3003) |
| Supervisor: | Junnila, Seppo |
| Instructor: | Heinonen, Jukka ; Ottelin, Juudit |
| Electronic version URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201505132647 |
| Location: | P1 Ark Aalto 2804 | Archive |
| Keywords: | greenhouse gas emissions traffic built environment population heterogeneity modality style multinomial logistic regression kasvihuonekaasupäästöt liikenne rakennettu ympäristö väestön heterogeenisuus liikkumismalli Latent Class -analyysi |
| Abstract (eng): | Greenhouse gas emissions caused by traffic are globally one of the major concerns for the future. Their amounts have increased during past decades contrary to the aims, and such development should be stopped to mitigate the climate change. To reach cuts in the amounts of emissions we have to understand the background of modality choices. Most studies that examine the greenhouse gas emissions of traffic have concentrated on the consequences instead of the reasons. In addition, they haven't succeeded well in recording the heterogeneity of population which causes that important things about the variation between individuals are hidden under the mass. Many studies claim that built environment has its own effect on modality style. Especially increase in residential density has been linked to lower carbon emissions in traffic. Residential location with more urban qualities can't be seen alone responsible for cleaner transportation, but for example may be a result of chosen lifestyle, current situation in life or economic status. An individual modality style is most likely affected by internal and external factors and is modified during years or in case of changing circumstances. The results of this study show that more urban living is linked to lower greenhouse gas emissions caused by traffic in certain internally homogenous subgroups of the population. These classes can also be identified by lower income and fewer cars in the household. Differences inside the population are remarkable both in modality choices and GHG emissions. Results indicate that it's well-reasoned to analyze the modality choices of the population based on the class model so that the heterogeneity can be taken into account, and it's easier to see the reasons. Data used in this study is collected by HRT (Helsinki region transport). It's from September-November 2012 and contains over 5000 respondents' background information and one-day travel diary for each of them. Total amount of trips is over 14000. The scope of the study is Helsinki metropolitan region and its 10 surrounding communes. Methodological choice in this study is to divide the population into separate classes based on Latent Class Analysis (LCA). Modality choices and GHG emissions are modeled for each class separately. The study includes respondents who didn't travel at all during their day of travel diary. However, respondents with missing information are excluded. Also, the study focuses on ground-travel. The goal for this study is to point out that the heterogeneity of population has big influence on modality choices and therefore it has to be taken into account when inspecting the phenomenon. Remarkable differences in the amounts of GHG emissions between classes have to be analyzed to understand the varying potential for changes. |
| Abstract (fin): | Liikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti yksi merkittävistä huolen aiheista tulevaisuuden kannalta. Määrät ovat kasvaneet tavoitteiden vastaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana ja suuntaa pitäisi pystyä muuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mikäli leikkaukset aiotaan saavuttaa, tulee ymmärtää liikkumisvalintojen taustoja, ja mistä suurimmat päästöt syntyvät. Useimmat liikkumisen päästöjä tarkastelevat tutkimukset ovat keskittyneet toteutuneiden arvojen tarkasteluun ottamatta kantaa sen tarkemmin niiden syihin. Tämän lisäksi ne eivät huomioi väestön heterogeenisuutta kovin hyvin, jolloin lopputuloksen kannalta tärkeitä seikkoja yksilöiden välisestä vaihtelusta jää massan alle piiloon. Useissa tutkimuksissa määritetään rakennetun ympäristön ominaisuuksien ohjaavan vahvasti liikkumisvalintoja. Erityisesti alueen rakennustiheyden katsotaan olevan yhteydessä pienempiin liikenteen suoriin kasvihuonekaasupäästöihin. Kaupunkimaisempi asuinpaikka ei kuitenkaan välttämättä ole puhtaampaa liikkumista yksinään selittävä tekijä, vaan voi esimerkiksi olla seurausta valitusta elämäntyylistä, vallitsevasta elämäntilanteesta tai taloudellisesta asemasta. Yksilöllinen liikkumismalli on todennäköisesti sisältä ja ulkoa tulevien vaikutteiden muovaama ja ajan/olosuhteiden muutosten myötä muuttuva kokonaisuus. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaupunkimainen asuminen ja alemmat liikenteen suorat päästöt esiintyvät tietyissä sisäisesti homogeenisissa väestön osajoukoissa. Näille luokille kuvaavaa on kuitenkin myös alhaisempi tulotaso ja harvinaisempi henkilöauton omistajuus. Väestön keskinäiset eroavaisuudet ovat merkittävän suuria niin liikkumisen kuin siitä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Tulokset osoittavat, että on perusteltua kuvata väestön liikkumista luokkajaottelun pohjalta, jolloin heterogeenisuus saadaan taltioitua paremmin, ja syihin päästään paremmin käsiksi. Tutkimuksessa käytetään HSL:n (Helsingin seudun liikenne) keräämää aineistoa, joka on vuodelta 2012 syyskuun ja marraskuun väliseltä ajalta. Se sisältää tiedot yli 5000 vastaajan taustoista ja yhden vuorokauden aikana tehdyistä matkoista, joita on yhteensä yli 14000. Tutkimusalueena on pääkaupunkiseutu (4 kuntaa) kehyskuntineen (10 kuntaa). Menetelmänä väestön jaottelussa käytetään Latent class -analyysia (LCA), mikä toimii pohjana liikkumisvalintojen ja liikenteen suorien päästöjen mallintamiselle. Tutkimuksessa ovat mukana myös henkilöt, jotka eivät ole matkustaneet päivänä, jolta heistä on kerätty tietoa. Mallinnusta varten aineistosta on poistettu puutteelliset tiedot omaavat vastaajat ja liikennemuodot rajoittuvat maaliikenteeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että väestön heterogeenisuudella on suuri vaikutus liikkumisvalintoihin ja näin ollen se tulee huomioida ilmiön tarkastelussa. Ryhmien välisten suurten päästöerojen vuoksi vaikutusmahdollisuuksia arvioitaessa tulee huomioida eri väestönosien erilainen potentiaali muutoksille. |
| ED: | 2015-05-24 |
INSSI record number: 51294
+ add basket
INSSI