search query: @instructor Koskimies, Salme / total: 9
reference: 2 / 9
Author: | Laamanen, Satu |
Title: | Vesiohenteiset alkydimaalit |
Water-dilutable alkyd paints | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2005 |
Pages: | x + 80 s. + liitt. 26 Language: fin |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Polymeeriteknologia (Kem-100) |
Supervisor: | Seppälä, Jukka |
Instructor: | Koskimies, Salme |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 4547 | Archive |
Abstract (fin): | Työn kirjallisuusosassa on käsitelty alkydihartsien kemiaa ja valmistusta, sekä alkydihartsien kuivumista. Työn alussa on käsitelty alkydihartsien rakennetta ja yleisesti käytettyjä raaka-aineita. Alkydihartsien valmistusta on käsitelty ensin yleisesti ja sitten painottuen erityisesti vesiohenteisten alkydihartsien valmistukseen. Kirjallisuusosan lopussa on tarkasteltu vesiohenteisten alkydihartsien hapettavaa kovettumista sekä laajemmin pinnoitteiden UV-kovettumista. Kokeellisen osan tavoitteena oli valmistaa stabiileja alkydiemulsioita ilman pinta-aktiivisia aineita. Alkydihartsiin voidaan oksastaa maleiinihappoanhydridiryhmiä, jotka muodostavat anhydridirenkaan avautumisen ja neutraloinnin jälkeen vedessä suolan. Suolan ioniset ryhmät vuorovaikuttavat veden kanssa stabiloiden hartsipartikkeleita vedessä. Työssä käytetyt alkydihartsit valmistettiin itse soija- ja pellavaöljystä. Valmistetuista alkydihartseista määritettiin viskositeetti, happoluku, moolimassa ja NMR-spektrit. Stabiileja alkydiemulsioita valmistettiin kahdella eri menetelmällä. Ensimmäisessä menetelmässä alkydihartsiin seostettiin maleiinihappoanhydridillä käsiteltyä soija- tai pellavaöljyä emuigaattoriksi. Työssä määritettiin stabiilin emulsion syntymiseen riittävä maleoidun öljyn pitoisuus. Toisessa menetelmässä alkydihartsia modifioitiin suoraan maleiinihappoanhydridillä. Molemmilla tavoilla valmistetuista emulsioista määritettiin partikkelikoot sekä seurattiin emulsion stabiiliutta huoneenlämmössä ja 50 °C lämpötilassa. Koetulosten perusteella todettiin, että maleoidun öljyn ja hartsin seoksesta valmistetun emulsion stabiiliuteen vaikuttaa lähtöaineena käytetyn hartsin viskositeetti ja maleoidun öljyn pitoisuus. Emulsiot olivat stabiileja vain jos käytetyn hartsin viskositeetti oli 0,3 Pas tai korkeampi. Jos hartsin viskositeetti oli riittävän korkea, stabiilin emulsion syntymiseen tarvittiin noin 23 m- % maleoitua öljyä. Lisäksi huomattiin, että maleoidusta alkydihartsista valmistetun emulsion partikkelikoko oli suurempi kuin maleoidun öljyn ja hartsin seoksista valmistettujen emulsioiden. Tähän vaikutti maleoidun hartsin seoksia alhaisempi happoluku. |
ED: | 2005-12-13 |
INSSI record number: 30074
+ add basket
INSSI