search query: @keyword puristuslujuus / total: 9
reference: 6 / 9
Author: | Leivo, Anne |
Title: | Pienillä sementtimäärillä stabiloidun saven vedenläpäisevyys ja työstettävyys |
Permeability and workability of clay stabilised with small amounts of cement | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2009 |
Pages: | 114 (+22) Language: fin |
Department/School: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
Main subject: | Pohjarakennus ja maamekaniikka (Rak-50) |
Supervisor: | Ravaska, Olli |
Instructor: | Forsman, Juha |
Electronic version URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201802201550 |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
Keywords: | stabilisation mass stabilisation clay cement compacted clay liner permeability plastic limit unconfined compressive strength stabilointi massastabilointi savi sementti tiivistysrakenne vedenläpäisevyys plastisuusraja puristuslujuus |
Abstract (fin): | Diplomityö on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, vuonna 2006 aloitettua projektia "Use of soft clay in protection barriers", jonka tarkoituksena on selvittää saven hyötykäyttömahdollisuuksia tiivistysrakenteissa. Diplomityössä tarkastellaan erityisesti pienten, alle 50 kg/m3, sementtimäärien vaikutusta saven puristuslujuuteen, vedenläpäisevyyteen sekä plastisuusrajaan. Tällaisten sideainemäärien vaikutuksia on tutkittu vähän. Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että jo pienillä sideainemäärillä stabiloituna saven työstettävyys paranee ja se voi täyttää kaatopaikan mineraalisen tiivisteen ohjeellisen leikkauslujuusvaatimuksen. Työssä käsitellään lyhyesti savi ylijäämämaana, saven soveltuvuus tiivistysrakenteisiin, stabilointimenetelmät sekä esitellään kohteita, joissa savea on hyödynnetty tiivistysrakennemateriaalina. Laboratoriotutkimuksista esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät, näytteet, niiden käsittely sekä koekappaleiden valmistus. Tapaustutkimuksena on Lohjalla sijaitseva Lempolan pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, jonka pohjan tiivistyskerroksen rakentaminen käynnistettiin kesällä 2007. Stabiloituvuuskokeet tehtiin Lempolan tiivistysrakenteessa käytetyille saville. Laboratoriossa stabiloitujen näytteiden tuloksia verrataan työmaalla stabiloitujen näytteiden koetuloksiin. Laboratoriossa stabiloidut näytteet täyttivät mineraalisen tiivisteen leikkaus/puristuslujuusvaatimuksen, kun niiden stabilointiin käytetty sementtimäärä oli vähintään 35 kg/m3. Stabiloinnin vaikutus Iaboratorionäytteiden vedenläpäisevyyteen oli hyvin pieni. Konsistenssin perusteella parhaiten tiivistettäviä olivat sementtimäärällä yli 40 kg/m3 stabiloidut näytteet. Työmaalla stabiloidut näytteet poikkesivat merkittävästi laboratoriossa stabiloiduista näytteistä ja osoittivat, että stabiloidun saven homogeenisuus ja rakenteen tiivistyminen vaikuttavat enemmän tiivistysrakenteen vedenläpäisevyyteen kuin raaka-aineena käytetyn saven vedenläpäisevyyskerroin. |
ED: | 2009-05-04 |
INSSI record number: 37350
+ add basket
INSSI