search query: @supervisor Gullichsen, Johan / total: 93
reference: 14 / 93
Author: | Joutsimo, Olli |
Title: | Modernin syrjäytyseräkeiton tasaisuuden problematiikka |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | 104 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Gullichsen, Johan |
Instructor: | |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark P80 | Archive |
Abstract (fin): | Työssä tutkittiin miten keittimen hakepakkaus, hakkeen pasutus, valkolipeäimeytys ja keiton liuoskiertojen muuttaminen vaikuttavat SuperBatch-keiton tasaisuuteen. Lisäksi selvitettiin keittojen väliseen laadunvaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Pakkausasteella havaittiin olevan keittimen sisäistä kappahajontaa tasoittava vaikutus. Tämän oletettiin johtuvan pakkautumistiheyden vaihteluiden tasoittumisesta. Homogeenin pakkautumistiheys loi edellytyksen tasaiselle lämpötilan ja keittokemikaalien siirtymiselle. Pakkautumistiheyden havaittiin myös nostavan keittimen kapasiteettiä. Keittimen yläosan korkeampaan kappatasoon voitiin vaikuttaa kierrättämällä keittoliuoksia enemmän keittimen ylä-osaan, jolloin kiertoja muuttamalla saavutettiin korikeitoilla mitattuna erittäin tasaisia keittoja. Keskihajontataso oli alhaisimmillaan alle 0,5 yksikköä. Hakkeen pasutuksella ei todettu olevan vaikutusta keiton tasaisuuteen. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että pasutus vaikutti myös hakepakkaustapahtumaan kasvattaen pakkaustiheyden vaihtelua, millä oli vaikutus keittoliuosten kanavoitumiseen. Valkolipeäimeytyksen ei havaittu myöskään vaikuttavan kappahajontaa tasoittavasti. Valkolipeäimeytyksellä näytti olevan alakorien viskositeettiä nostava vaikutus. Eri modifikaatioiden yhdistelmiä tutkittiin ja havaittiin, että korkeimmat viskositeetit tuotti yhdistelmä liuoskierto, pasutus ja valkolipeäimeytys. Tämän yhdistelmän lajiteltu saanto oli myös korkein. Modifikaation yhdistelmästä riippumatta havaittiin alakorien viskositeettien olevan alhaisemmalla tasolla kuin ylä- ja keskikoreilla. Lujuushäviö oli havaittavissa myös PulMac-kuidunlujuusanalyyseissä. Tämän oletettiin johtuvan kuumamustalipeätäytön korkeasta alkaliväkevyydestä ja lämpötilasta. Keittimen alaosan hakkeet saivat huomattavasti voimakkaamman alkali- ja lämpötilakäsittelyn, jolloin hiilihydraattien reaktiot ovat varsin erilaisia keittimen eri osissa. Lujuushäviötä korjattiin laskemalla alkalikonsentraatiota ja valkolipeän lämpötilaa. Näiden toimenpiteiden havaittiin nostaneen lopputuotteen viskositeettiä n. 30 ml/g. Keittojen välisen laadun vaihteluun vaikuttivat mm. KML-täytön tehokkuus, loppusyrjäytys, kemikaalien annostus ja keitinpunnitus. Huonon KML-tehokkuuden havaittiin nostavan keiton kappatasoa. Merkittävimmäksi huonon tehokkuuden aiheuttajaksi havaittiin keittimen yläsihdin tukkeutuminen. Huono KML-tehokkuus aiheuttaa myös keittämön tasapainon muuttumisen, jolloin keittoja ei voida lopettaa aikataulun mukaisesti. Keitot keittyvät liian pitkälle, josta aiheutuu tavoitekappatasoa alhaisempia keittoja. Keitinpunnituksessa havaittiin suuria eroja, jolloin alkaliannokset vaihtelivat keittojen välillä. |
ED: | 1999-03-09 |
INSSI record number: 14053
+ add basket
INSSI