search query: @supervisor Gullichsen, Johan / total: 93
reference: 10 / 93
« previous | next »
Author:Vuorenvirta, Kati
Title:Pesuhäviön merkitys havusulfaattimassan happidelignifioinnissa
Effect of black liquor carry-over on oxygen delignification of softwood kraft pulp
Publication type:Master's thesis
Publication year:1999
Pages:84 s. + liitt.      Language:   fin
Department/School:Puunjalostustekniikan osasto
Main subject:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Supervisor:Gullichsen, Johan
Instructor:Fuhrmann, Agneta
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark P80     | Archive
Abstract (fin):Tämän työn tavoitteena oli määrittää keittoperäinen pesuhäviötaso, joka vahingoittaa havumassaa ja heikentää happidelignifioinnin tehoa.
Lisäksi selvitettiin kuinka paljon keittoperäinen pesuhäviö kuluttaa happea ja alkalia, sekä kuinka paljon alkaliannosta kasvattamalla voidaan kompensoida keittoperäisen pesuhäviön vaikutuksia happidelignifioinnin selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku).
Työssä vertailtiin myös kontaminoitujen massojen valkaistavuutta ja paperiteknistä potentiaalia sekä kontaminoiduista suodoksista tehtyjen analyysien korrelaatioita.

Happidelignifioiduille massoille vakioalkalitasolla suoritetut kokeet osoittivat, että keittoperäinen puskulipeänä massaan lisätty pesuhäviö vaikutti selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku) heikentävästi ja lineaarisesti kontaminaation kasvaessa.
Vaikka puskulipeän jäännösalkali ja reaktiolämpötilan aiheuttama lämpötilan nousu happivaiheiden alussa vaikuttivat positiivisesti delignifioitumiseen, laski massan viskositeetti lähes lineaarisesti puskulipeäkontaminaation kasvaessa.
Hapenkulutuksessa tapahtui myös lineaarista kasvua ruskean massan keittoperäisen pesuhäviökuorman kasvaessa.

Pesuhäviökuorman kasvaessa alkaliannoksen kasvattaminen vaikutti positiivisesti delignifioitumiseen.
Toisaalta alkaliannoksen kasvattaminen varsinkin puskulipeällä kontaminoiduissa happivaiheissa alensi myös massan loppuviskositeettiä.
Alkaliannoksen kasvu (7,5 kg/BDt) välillä 15-30 kg/BDt kompensoi yksivaiheisissa noin 50 kg COD/BDt ja kaksivaiheisissa happidelignifioinneissa noin 75 kg COD/BDt pesuhäviökuorman vaikutuksen selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku), mutta hapenkulutukseen sillä ei ollut merkittävää vaikutusta.

Pesuhäviökuorman vaikutus massan valkaistavuuteen näkyi lähinnä kappatekijän kasvuna ensimmäisessä D_(0)-vaiheessa.
Pesuhäviökuormalla 200 kg COD/BDt oli noin yhden prosenttiyksikön verran vaikutusta loppumassan vaaleuteen puhtaaseen referenssisekvenssiin verrattuna.
Alhaisemmalle vaaleustasolle jäänyt massa kulutti myös selvästi enemmän kemikaaleja.

Valkaistujen kontaminoitujen happimassojen paperiteknisissä ominaisuuksissa havaittiin melko vähän eroja puhtaisiin massoihin verrattuna.
Suurimmat erot syntyivät massan repäisyindeksissä, joka laski kontaminoiduilla sekvensseillä referenssiin verrattuna.
Maksimissaan ero puhtaan ja kontaminoidun sekvenssin välillä oli yhden repäisy-yksikön verran.
Happidelignifioinnin saanto korreloi hyvin vakio vetolujuudessa (T70) mitattujen repäisyindeksien kanssa.
Saannon lasku happivaiheessa heijastui repäisylujuuteen.
Tämä saattoi johtua yksittäisen kuidun lujuuden heikentymisestä, josta löytyi viitteitä kontaminoitujen sekvenssien märkä zero-spanista ja kuidun pituusmassasta.

Happivaiheiden suodoksista mitatut COD, TOC, Na_(2)SO_(4), johtokyky ja kuiva-aine korreloivat melko hyvin keskenään.
Tulosten pohjalta voidaan olettaa, että vastaavia korrelaatioita löytyy myös tehtaan sisällä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että suodoskuormia voisi korrelaatioiden pohjalta vertailla eri tehtaiden kesken.
Koska johtokykyä on kohtuullisen helppo mitata, voitaneen sitä käyttää pesuhäviökuorman tarkkailuun tehtaalla jonkinlaisena on-line mittauksena.
ED:1999-05-21
INSSI record number: 14271
+ add basket
« previous | next »
INSSI