search query: @supervisor Gullichsen, Johan / total: 93
reference: 5 / 93
Author: | Oksanen, Jaakko |
Title: | Aktivoitu hapan peroksidivaihe nykyaikaisessa massanvalkaisussa |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | 96 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Gullichsen, Johan |
Instructor: | |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark P80 | Archive |
Abstract (fin): | Työssä selvitettiin Kemijärven Sellu Oy:n toisen happivaiheen korvaamista aktivoidulla happamalla peroksidivaiheella (mP-vaihe). Tarkoituksena oli happivaiheen ajomallia muuttamalla parantaa sellun laatua. Työtä varten tehtiin laboratorioesikokeita, joilla pyrittiin selvittämään mP-vaiheen potentiaali mahdollista tehdaskoetta varten. Kokeissa selvisi, että korvaamalla happivaihe pelkällä mP-vaiheella ei täysvaaleutta pystytä saavuttamaan. Sen sijaan lisäämällä mP-vaiheen jatkoksi alkaliuutto (E) ilman vaiheiden välistä pesua saatiin huomattavasti parempia tuloksia. Sekvenssillä Q-mP/E-D-Ep-D saatiin happidelignifioidulla massalla, jonka kappaluku oli 14,4, loppuvaaleus 89+ % ISO sekä hyvät lujuusominaisuudet. Tehdaskoeajo päätettiin suorittaa tällä sekvenssillä. Tehdaskoeajossa mP/E-vaihe suoritettiin kelatoidulle massalle, jonka 1. happivaiheen jälkeinen kappaluku oli 12-14. mP-vaiheessa kappareduktio oli n. 30%. mP-vaiheen peroksidiannos oli koeajossa liian suuri (lähes 18 kg/tm). Suuren jäännösperoksidimäärän takia E-vaihe saattoi muistuttaa alkalista peroksidivaihetta. Jäännösperoksidi yhdessä transitiometallien kanssa saivat E-vaiheessa aikaan haluttua suuremman kappareduktion (n. 30% mP-vaiheen jälkeisestä kapasta). Tämä näkyi myös viskositeetin alenemisena ja vaaleuden nousuna. Valkaisun loppuvaaleus 89+ % ISO saavutettiin helposti. Huolimatta suuresta kappareduktiosta saatiin valkaistulle koeajon massalle vastaavat lujuusominaisuudet kuin referenssiajon massalle. mP/E-vaiheen suodoksen TOC-pitoisuudet olivat huomattavasti O/O-vaiheen suodosta pienemmät, mikä on osoitus mP/E-vaiheen selkeästä saantoedusta O/O-vaiheeseen verrattuna. Työllä osoitettiin mP/E-vaiheen toimivan hyvin. Pitempiaikaisessa tehdaskokeessa voitaisiin tämän työn tuloksien avulla hakea valkaisulle optimoidut parametrit, jolloin sellun laadun parannukset olisivat saavutettavissa. |
ED: | 1999-06-18 |
INSSI record number: 14483
+ add basket
INSSI