haku: @keyword estimointi / yhteensä: 19
viite: 12 / 19
Tekijä:Lammi, Mikko
Työn nimi:Oikosulkumoottorin parametrien estimointi nollanopeudella
Induction motor parameter estimation at standstill
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2000
Sivut:88      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Sähkökäyttö ja tehoelektroniikka   (S-81)
Valvoja:Luomi, Jorma
Ohjaaja:Vertanen, Mikko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  2990   | Arkisto
Avainsanat:induction motor
frequency converter
motor model
motor parameter
estimation
least-squares method
oikosulkumoottori
taajuusmuuttaja
moottorimalli
moottoriparametri
estimointi
pienimmän neliösumman menetelmä
Tiivistelmä (fin):Työssä tutkitaan oikosulkumoottorin parametrien estimointia nollanopeudella eli akselin pysyessä paikallaan.
Tutkimuksen pohjana on kirjallisuusselvitys, jonka perusteella hyviksi todettujen menetelmien soveltuvuutta taajuusmuuttajaan kokeillaan tietokonesimulointien ja mittausdatan avulla.

Työn alussa esitetään oikosulkumoottorin sijaiskytkennät ja oikosulkumoottorin säätö sekä annetaan lukijalle yleiskäsitys oikosulkumoottorin identifioinnista.
Moottorin L-sijaiskytkennän parametreista roottoriparametrit, pääinduktanssi ja roottoriaikavakio, ovat ongelmallisimmat identifioida nollanopeudella, koska niitä ei suoraan pystytä mittaamaan.
Lisäksi ne muuttuvat magneettisen kyllästyksen ja lämpötilan funktioina.

Kirjallisuudessa nämä parametrit identifioidaan nollanopeudella käyttämällä säätötekniikan estimointialgoritmeja, joista yleisin on pienimmän neliösumman menetelmä.
Tässä työssä menetelmää on sovellettu oikosulkumoottoriin ei-reaaliaikaisesti tasavirtamagnetoinnin aikana käyttäen hyväksi kahta eri tilanteisiin sopivaa moottorimallilla: staattorivirran derivaattaan perustuvaa mallia ja vakiostaattorivirtaan perustuvaa mallia.
Molemmat pystytään toteuttamaan taajuusmuuttajassa käyttäen välipiirijännitteen ja vaihevirran mittausta.

Tietokoneella tehtyjen simulointien perusteella pienimmän neliösumman menetelmällä pystytään ideaalisessa tapauksessa estimoimaan roottoriparametrit pelkällä tasavirtaherätteellä.
Mittausdatan avulla suoritettu parametrien estimointi kuitenkin osoitti, että taajuusmuuttajan epäideaalisuudet aiheuttavat useita virhelähteitä.
Yhdessä magneettisen kyllästyksen kanssa ne aiheuttavat epätarkkuutta estimointialgoritmin antamiin parametriestimaatteihin, erityisesti roottoriaikavakioon.
Molempia pienimmän neliösumman algoritmiin perustuvia menetelmiä sovellettiin kuitenkin onnistuneesti pääinduktanssin estimointiin.
Mittauksissa tutkittiin myös magnetointivirran suuruuden vaikutusta pääinduktanssin estimaattiin.
ED:2001-02-12
INSSI tietueen numero: 16183
+ lisää koriin
INSSI