haku: @keyword battery / yhteensä: 12
hakutulos-lista
viite: 9 / 12
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Nissinen, Mikko
Työn nimi:Vesiaktivoitavan pariston lämpötalous
Thermal economy of a water-activated battery
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:63      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Lämpötekniikka ja koneoppi   (Ene-39)
Valvoja:Lampinen, Markku
Ohjaaja:Vuorilehto, Kai
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  6548   | Arkisto
Avainsanat:water activated
battery
copper chloride
manganese dioxide
radiosonde
heat generation
saturation line
vesiaktivoitava
paristo
kuparikloridi
mangaanidioksidi
radiosondi
lämmöntuotto
kiehumiskäyrä
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä on käsitelty vesiaktivoitavaa paristoa, jota käytetään virtalähteenä Vaisalan radiosondeissa.
Työssä on tutkittu pariston kehittämää lämpöä ja sen vaikutusta pariston toimintaan ilmakehän radiosondiluotauksessa.
Tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä pariston käyttäytymisestä sekä etsiä lämpöteknisiä keinoja, joilla voisi parantaa paristosta saatavaa jännitettä.

Vaisalalla on vesiaktivoitavasta paristosta kaksi versioita: Mg/CuCl-tuotantoparisto ja Mg/Mn0_(2) -tuotekehitysparisto.
Näistä Mn0_(2)-paristo on vielä kehitteillä.
Sen on tarkoitus korvata kuparia sisältävä tuotannossa oleva CuCl-paristo lähitulevaisuudessa.

Vaisalan paristoissa syntyy lämpöä kahdella mekanismilla: jännitehäviön ja korroosiosivureaktion vaikutuksesta.
Lämpöä kuluu pariston lämmitykseen ja elektrolyytin haihdutukseen, lisäksi osa lämmöstä siirtyy ympäristöön.
Pariston lämpötila vaikuttaa elektrolyytin olomuotoon ja pariston antamaan jännitteeseen.
Lämpötilaa voidaan mitata erilaisilla lämpömittareilla, joita on esitelty ja sovellettu tässä työssä.

Kokeellisessa osassa on määritetty paristojen kehittämä lämmitysteho, paristojen lämpötila ja elektrolyytin haihtumisnopeus luotauksessa.
Näiden tietojen perusteella on laskettu, miten lämmitysteho jakautuu lämmityksen, haihdutuksen ja lämmön siirtymisen kesken.
Ilmakehän harvetessa tuuletus pienenee, mutta haihtuminen kiihtyy.
Kokeissa on myös kokeiltu erilaisia tapoja koteloida paristo ja siten vaikuttaa pariston lämpötilaan ja saatavaan jännitteeseen.

Vaikka eristämällä lämpimänä pidetty paristo antaakin aluksi korkeampaa jännitettä kuin vähemmän eristetty paristo, niin yläilmakehän erittäin alhaisissa alle 10 mbar:in paineissa elektrolyytin kiehumislämpötila määrää pariston lämpötilan ja siten jännitteen.
Elektrolyytin väheneminen kiehumalla johtaa myös jännitteen alenemiseen.
Pariston toiminnan ehdottomana rajana pidetään elektrolyytin kolmoispisteen painetta, jota alhaisemmissa paineissa elektrolyytti ei voi esiintyä nesteenä.
Veden kolmoispisteessä paine on 6 mbar ja tuotantopariston suolapitoiselle elektrolyytille vastaava arvo on noin 4 mbar.
ED:2001-12-07
INSSI tietueen numero: 18090
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI