haku: @supervisor Tikka, Panu / yhteensä: 59
hakutulos-lista
viite: 7 / 59
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Jalonen, Juho
Työn nimi:Modelling of soap separation
Suovan erotuksen mallintaminen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:vi + 78 s. + liitt. 19      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Parviainen, Kari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  999   | Arkisto
Avainsanat:black liquor
feed liquor
tank
modelling
soap separation
mutalipeä
syöttölipeä
suovan erotus
tankki
mallintaminen
Tiivistelmä (fin): Työn ensimmäisessä osassa käsitellään suovan erotukseen liittyviä ongelmia kirjallisuuden pohjalta.
Suovan liukoisuuteen vaikuttavat seikat käydään läpi.
Eri keinoja parantaa suovan erotusta tehtailla ja ratkaista suovan aiheuttamia ongelmia pohditaan.

Mustalipeävirtausta mallinnettiin kolmessa erilaisessa syöttölipeäsäiliössä.
Ensimmäisessä versiossa käytettiin kolmea pystysuuntaista lipeäsuutinta ja toisessa kolmea tangentiaalisesti suunnattua.
Mallinnettavan tankin tilavuus oli 8800 m3, korkeus 24 m ja halkaisija 21,6 m.
Kolmannessa versiossa käytettiin kuutta pystysuuntaista lipeäsuutinta.
Tällöin tilavuus oli 5400 m3 ja korkeus sekä halkaisija 19 m.
Tankit mitoitettiin sellutehtaalle jonka tuotanto on 700 000 ADt/a.
Mallinnuksesta saadut lipeän virtausnopeudet olivat odotettuja korkeammat.
Tangentiaalisia suuttimia käytettäessä lipeä päätyi nopeaan tangentiaaliseen liikkeeseen.
Tämä johtuu siitä että suuttimet tuovat energiaa säiliöön ja sitä kuluttavat vain tankin seinät ja lipeän yleinen viskositeetti.

Tilanne oli suovanerottumisen kannalta parempi perinteisessä ratkaisussa käytettäessä kolmea pystysuuntaista suutinta.
Tosin myös tässä ratkaisussa virtausnopeudet olivat suuria ja sekoittuminen oletettua voimakkaampaa.
Lipeän virtausnopeuksien hidastamiseksi päädyttiin simuloimaan tapaus jossa käytettiin kahta säiliötä rinnan ja kuutta pystysuuntaista suutinta molemmissa tankeissa.
Näin liike-energia suutinta kohti saatiin pudotettua neljäsosaan alkuperäisestä.
Kuuden pystysuoran suuttimen käyttö todettiin lipeän erotuksen kannalta parhaaksi ratkaisuksi.

Simuloinnin tulosten tueksi haluttiin saada myös kokeellista dataa.
Tehdasmittauksia tehtiin kahdella sellutehtaalla.
Näissä mittauksissa mitattiin suovan keskimääräinen nousunopeus syöttölipeäsäiliöön menevästä lipeästä.
Suopapartikkelien keskimääräiseksi nousunopeudeksi saatiin 9,3 m/h (=0,0025 m/s). 95 % partikkeleista nousee nopeammin kuin 5,4 m/h (=0,0015 m/s).
ED:2005-12-21
INSSI tietueen numero: 30427
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI