haku: @supervisor Tikka, Panu / yhteensä: 59
hakutulos-lista
viite: 6 / 59
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Behm, Anna
Työn nimi:Koivusulfaattisellun uuteainepitoisuuden hallinta
The control of extractive content of birch sulphate pulp
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:iv + 96 s. + liitt. 30      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Mikkonen, Vesa
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1004   | Arkisto
Avainsanat:extractive
birch sulphate pulp
soap oil
rosin soap
residual alkali
extractives in birch pulp
koivusellun uuteaineiden hallinta
uuteaineet
rasvahappo/hartsihapposuhde ja uuteaineet
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tarkoituksena oli parantaa koivusulfaattisellutehtaan uuteainepitoisuuden hallintaa.

Pohjois-Suomessa sijaitsevalla sulfaattisellutehtaalla, jossa keitetään samalla kuitulinjalla vuorotellen koivu- ja havusellua, korkeimmat uuteainepitoisuudet esiintyvät kevättalvella, vaikka etelämpänä sijaitsevien sellutehtaiden suurimmat uuteongelmat esiintyvät loppukesästä.
Uutepitoisuus on todennäköisesti hyvin riippuvainen raaka-aineesta, vaikka tämän työn tutkimuksilla sitä ei pystytty todistamaan.

Uuteainepitoisuutta voidaan laskea lisäämällä suopaöljyä tai hartsisaippuaa painediffusöörille menevään pesusuodokseen ja paras tulos saadaan, kun hartsisaippua-annosta nostetaan asteittain keittojakson edetessä 1,3 - 2,3 - 3,3 kg/ts.

Koivuhakkeen seisottaminen seitsemän viikon ajan laski valkaistun sellun gravimetrisen uuteainepitoisuuden alle 0,1 %:iin keittojakson lopussa.
Tavallisesti uutepitoisuus nousee keittojakson loppua kohti mentäessä, mutta seisotetusta hakkeesta valmistetun sellun uuteainepitoisuus oli korkeimmillaan keiton alussa.

Steryyliestereiden määrä nousee happivaiheen ja sitä seuraavan pesupuristimen jälkeen.
Steryyliestereiden määrä kuitenkin vähenee ECF-valkaisussa.

Koivusulfaattiselluun lisättävän purumassan merkitys uuteainepitoisuuteen on todennäköisesti hyvin pieni.
Myöskään keiton mustalipeän jäännösalkalipitoisuuksilla ei ole tämän työn perusteella merkitystä valmiin sellun uutepitoisuuteen, kun yläpaisunnan jäännösalkalipitoisuus on välillä 3-13 g/1 ja alapaisunnan jäännösalkalipitoisuus on välillä 8-12 g/l.
ED:2005-12-21
INSSI tietueen numero: 30430
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI