haku: @supervisor Tikka, Panu / yhteensä: 59
hakutulos-lista
viite: 5 / 59
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Korpelainen, Tomas
Työn nimi:Replacement of chlorine dioxide with hydrogen peroxide in final stage of bleaching
Klooridioksidin korvaus vetyperoksidilla viimeisessä valkaisuvaiheessa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:ix + 76 s. + liitt. 28      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Tuominen, Kari ; Ellmen. Jouni
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1000   | Arkisto
Avainsanat:laboratory pulp bleaching
chlorine dioxide
hydrogen peroxide
paper technical properties
yield
pine
eucalyptus
laboratoriovalkaisu
klooridioksidi
vetyperoksidi
paperitekniset ominaisuudet
saanto
mänty
eukalyptus
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä tutkittiin viimeisen klooridioksidivaiheen korvaamista alkalisella vetyperoksidivaiheella sekä siitä aiheutuneita etuja ja haittoja ECF - valkaisussa.
Kirjalliseen osaan on koottu aiheeseen liittyvää tietoa aiemmista tutkimuksista.
Kirjallisesta osasta käy ilmi prosessiolosuhteet sekä optimaalisina pidetyt tavat, joilla kyseisiä valkaisuvaiheita pitää ohjata.

Kokeellisessa osassa on tutkittu kahta erilaista tehdasmassanäytettä.
Lehtipuumassa on peräisin Brasiliasta (Eukalyptus) ja havupuumassa on Suomesta (Mänty).
Massat on happidelignifioitu ja valkaistu sekvenssillä D - Eop sekä pesty.
Tämän jälkeen ne on valkaistu Teknillisessä Korkeakoulussa kullekin massatyypille omalla D1 - valkaisuvaiheella ja pesty.
Lehtipuumassat valkaistiin viimeisissä D, P ja PO - valkaisuvaiheissa vaaleustasolle 92.0 % ISO.
Havumassojen vaaleustavoite oli 90.0 % ISO.

Lisäksi tutkittiin välineutraloinnin vaikutusta loppuvalkaisussa.
Valkaistujen massojen paperitekniset ominaisuudet testattiin ja valkaisusuodoksista ja massoista määritettiin COD ja OX.
Lisäksi tehtiin kokeita MC - mikserillä erilaisten lämpötilatasojen ja mekaanisen käsittelyn vaikutuksien kuvastamiseksi alkalisen peroksidivaiheen lehti- ja havumassojen loppuvalkaisuolosuhteissa ja testattiin massojen paperitekniset ominaisuudet.

Kiinnostavimmat tulokset ovat peroksidivalkaistun massan jauhatustehokkuuden nousu ja arkin suurempi ilmanvastustuskyky.
MC-mikseriajojen aikana on huomattu, että lehtipuukuidut ovat modifioituneet vain vaiheen lämpötilan vaikutuksesta, jolloin kihartuvuus kasvoi.
Havupuukuidut muuttuivat vaiheen lämpötilan vaikutuksesta, jolloin kuitupituus pieneni ja kihartuvuus kasvoi.
ED:2005-12-21
INSSI tietueen numero: 30431
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI