haku: @keyword ympäristömelu / yhteensä: 6
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Mustonen, Paula |
| Työn nimi: | Hämeen maakunnallinen melutasoltaan hiljaisten alueiden kartoitus paikkatietojärjestelmien avulla |
| Mapping of quiet areas of Häme region using GIS-analysis tools | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Sivut: | xii + 94 + [8] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittausosasto |
| Oppiaine: | Kartografia ja geoinformatiikka (Maa-123) |
| Valvoja: | Virrantaus, Kirsi |
| Ohjaaja: | Lipsanen, Matti |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94716 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark M80 | Arkisto |
| Avainsanat: | quiet areas tranquillity Häme- region regional plan noise noise abatement environmental noise GIS- & spatial analysis hiljaisuus hiljaiset alueet luonnonrauha Kanta-Häme maakuntakaava melu meluntorjunta ympäristömelu GIS GIS-analyysit |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tehtävänä oli selvittää, löytyykö Kanta-Hämeen alueelta vielä sellaisia luontoalueita, joilla luonnon omien äänien kuuleminen on mahdollista ilman ihmisen toimintojen aiheuttamaa häiritsevää taustakohinaa. Tällaiset luontoalueet eivät suinkaan ole äänettömiä, koska luonto halutessaan saa aikaan kovaakin melua. Näillä alueilla luonnon omat äänet ovat pääosassa ja ihmistoiminnan äänet ovat satunnaisia tai niitä ei kuulu ollenkaan. Noin miljoona suomalaista asuu alueilla joilla ympäristömelun arvot nousevat yli 55dB:n, joka on melutasojen ohjearvojen mukainen hyväksyttävän melualtistuksen yläraja asuinalueilla päiväsaikaan. Tästä syystä työssä käsitellään melua, sen ominaisuuksia, melun terveyshaittoja, meluntorjuntaa ja sen kustannuksia. Työssä pohditaan melun merkitystä kaavoituksen kannalta eli sitä kuinka melun ennaltaehkäisy olisi parasta suorittaa jo kaavoitusvaiheessa. Työtä tehtäessä on pyritty paikantamaan Kanta-Hämeen merkittävimmät melunlähteet, koska hiljaisuutta ei voi löytää ellei tiedä mistä melu tulee. Merkittävin ympäristömelun lähde on tieliikenne. Työssä käsitellään myös hiljaisuuden ja luonnonhiljaisuuden merkitystä sekä hiljaisuuden olemusta. Luontohan ei ole koskaan täysin äänetön, vaan luonnonhiljaisuus koetaan juuri tuulen huminan, rapinoiden ja rapsahtelujen kautta. Työssä käsitellään hiljaisuuden määritelmää sekä hiljaisuuden tasoja ja sitä miten hiljaisuutta on luokiteltu EU:ssa ja Suomen maakunnissa. Hiljaiset alueet etsittiin ArcView- ja ArcGIS- paikkatieto-ohjelmien avulla puskurivyöhykemenetelmää käyttäen. Puskurivyöhykkeet perustuvat tieliikenteen osalta keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen ja vyöhykkeitä laskettaessa pyrittiin siihen että vyöhykkeiden ulkopuolella taustamelun taso olisi alle 30 dB. Muiden melunlähteiden osalta puskurivyöhykkeet ovat samansuuruiset kuin Satakunnan pilottiselvityksessä. Hiljaisten alueiden luokittelu suoritettiin samoin perustein kuin Satakunnassa. Ja hiljaisia alueelta Hämeestä kyllä vielä löytyy, suuria yhtenäisiä maaseutumaisia hiljaisia alueita sekä laajoja, luontomatkailun kannalta arvokkaita luonnonrauha-alueita, hiljaisuuden keitaita. Alueiden määrittämisen lisäksi työssä käsitellään erilaisia paikkatietoanalyysejä sekä sitä miten eri analyysejä voisi hyödyntää hiljaisten alueiden jatkokäsittelyssä. |
| ED: | 2007-07-11 |
INSSI tietueen numero: 34280
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI