haku: @keyword cruise ship / yhteensä: 16
viite: 8 / 16
| Tekijä: | Heinänen, Petri |
| Työn nimi: | Risteilyaluksen energiatehokkuusindeksin määrittäminen |
| Development of energy efficiency index for cruise ships | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | viii + 88 s. + liitt. 33 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Sovelletun mekaniikan laitos |
| Oppiaine: | Laivanrakennusoppi (Kul-24) |
| Valvoja: | Kujala, Pentti |
| Ohjaaja: | Aarnio, Markus |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 3780 | Arkisto |
| Avainsanat: | EEDI energy efficiency index energy consumption cruise ship energiatehokkuus indeksi energiankulutus risteilyalus |
| Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena on tutustua risteilyalusten energiankulutukseen ja siihen kuinka sitä pystyttäisiin pienentämään. Tämän ohella on tarkoitus luoda laskentaindeksi, jolla voidaan arvioida laivan energiankulutusta sekä eri säästötoimenpiteiden vaikutusta kulutukseen ja kustannuksiin. Indeksi tulee pohjautumaan tarkasteltuihin menetelmiin ja niissä käsiteltyihin lukuarvoihin. Energiatehokkuuden parantaminen ja tutkiminen on noussut ajankohtaiseksi aihealueeksi polttoaineiden hintojen noustessa. Vaikka toimenpiteet saattavat olla kannattavia lyhyen takaisinmaksuajan puolesta, ei energiatehokkuuden parantamiseen ole aikaisemmin kuitenkaan riittävällä tarkkuudella kiinnitetty huomiota. Varustamot ovat viime vuosina huomanneet nousevat kustannukset ja alkaneet ahkerasti säästämään polttoainetta erilaisilla toimenpiteillä uudisrakennusten lisäksi myös vanhoissa laivoissa. Optimointia on suoritettu niin paremman hydrodynamiikan kuin entistä energiatehokkaampien laitteiden käytön avulla. Ennen energiansäästömenetelmien selvittämistä tutustutaan energiatehokkuutta koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Näistä tarkastellaan kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n EEDI-, SEEMP- sekä EEOI-säädöksiä sekä luokituslaitosten energiatehokkuusmerkintöjä. Lisäksi selvitetään karkealla tasolla risteilijöiden konetehon kehitystä ja tehdään tästä johtopäätöksiä. Tämän ohella perehdytään kulutukseen tutustumalla varustamojen julkaisemiin ympäristöselontekoihin ja niissä mainittuihin kulutuslukemiin. Energiankulutuksen laskeminen jaetaan propulsiotehon ja hotellipuolen energiankulutuksen tarkasteluun. Tutkimuksessa käytetään hyväksi mallikoetuloksia sekä sähkö- ja höyrytaselaskuja nykyaikaisista risteilyaluksista. Propulsiotehon tarkastelu jaetaan erikseen akselijohtoisille ja ruoripotkurilla varustetuilla aluksille, jotta nähdään onko propulsiotehossa eroa näiden välillä. Tehokkuutta parantavien keinojen tutkiminen jaetaan hotellikuormaa, koneistokuormaa ja propulsiotehoa parantaviin toimenpiteisiin. Tavat valitaan sähkötaseen mukaisista suurimmista kuluttajista. Energiansäästökohteita ja erilaisia toimenpiteitä on useita eikä kaikkia niitä pystytä tässä yhteydessä käsittelemään. Tutkimuksen mukaan laivojen hydrodynaaminen tehokkuus on parantunut reilussa 10 vuodessa noin 30 prosenttia. Runkomuodon optimointi on CFD:n avulla entistä sujuvampaa. Hotellipuolen kulutusta pystytään optimoimaan huomattavasti erilaisilla valmiustilaratkaisuilla sekä ottamalla huomioon todellinen kuormitus. Moottoreiden tuottamia lämpövirtoja pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä paremmin, mikä parantaisi hyötysuhdetta. Takaisinmaksuaikojen ja vuosittaisten säästöjen puolesta useimpien tutkittujen ratkaisujen hyödyntäminen on kannattavaa. |
| Tiivistelmä (eng): | Aim of this study is to get familiar with the cruise ship energy consumption and how it could be educed. In addition, an energy consumption calculation index is drafted. The index is used to calculate how different technologies affect the consumption and capital costs. Index will be based on the figures discussed in the research. Soaring fuel prices have increased the interest to energy saving technologies. Previously the energy efficiency has not been taken into account seriously enough even if the payback period could have been short. During the recent years cruise lines have invested significantly to improve the energy efficiency of new buildings as well as older ships. Saving fuel is one of the top priorities for major cruise lines. Savings are carried out by improved hydrodynamics and more efficient equipment as well as optimized usage of equipment. Energy efficiency regulations and classification societies' rules as well as historical development of fuel consumption are studied before investigating the energy saving measures. Regulations cover EEDI, SEEMP and EEOI that are drafted by the international maritime organization. Installed main engine power in cruise ships is studied, in order to find out if there have been any changes. Energy and fuel consumption is researched from the stewardship reports, published by the major cruise line owners. Energy consumption calculation is divided to propulsion power and hotel consumption. Research is done by investigating model test results and electric and steam balance calculations calculated for modern cruise ships. Propulsion power is calculated for both shaft line and pod type propulsion types in order to see if there are any differences between these two. Research of measures used to increase the energy efficiency is divided to hotel, machinery and propulsion power and consumption. Measures are selected according to the biggest energy consumers based on electric balance. There are numerous energy saving technologies and measures and not all of them can be discussed within in the time frame of this study. According to the research, hydrodynamic efficiency has improved by up to 30 % during the last 10 years. Hotel consumption can be further optimized with different kind of stand-by options and by taking into account the actual load. Engine heat streams could be used more efficiently to produce cooling and electricity. According to NPV calculations, most of the technologies and measures are profitable to apply. |
| ED: | 2013-10-16 |
INSSI tietueen numero: 47323
+ lisää koriin
INSSI