haku: @keyword Finland / yhteensä: 36
viite: 8 / 36
| Tekijä: | Salaterä, Milja |
| Työn nimi: | Puurakentamisen eri koulutusasteiden yhteistyön sekä yritysyhteistyön kehittäminen ja vertailu - Mitä opittavaa on Saksan mallista |
| Wood construction education - developing and comparing cooperation between different levels of education and with industry - what can we learn from Germany | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | 108 s. + liitt. 15 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan korkeakoulu |
| Oppiaine: | Puutuotetekniikka (P3001) |
| Valvoja: | Paltakari, Jouni |
| Ohjaaja: | Mauno, Annika ; Junttila, Vesa |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201403251632 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 2286 | Arkisto |
| Avainsanat: | wooden multi-storey building education cooperation vocational training dual education system Finland Germany business company cooperation puukerrostalo koulutus yhteistyö oppisopimus duaalikoulutusmalli Suomi Saksa yritysyhteistyö |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, minkälaista yhteistyötä tarvittaisiin jo tutkintokoulutuksen aikana puukerrostalorakentamisen eri koulutusasteiden osaajien välillä, jotta tulevaisuudessa tieto kulkisi suunnittelupöydältä toteutukseen ja takaisin mutkattomasti siten että eri koulut usasteiden osaajat oppisivat paremmin ymmärtämään toisiaan ja kommunikoimaan keskenään jo koulutuksen aikana. Näin saataisiin aikaiseksi perusta kumuloituvalle oppimiselle koko rakentamisen arvoketjussa. Toinen tavoite on selvitetään Suomen ja Saksan koulutusmallien eroja eri koulutusasteiden osaajien koulutuksen aikaisen yhteistyön suhteen sekä yritysyhteistyön suhteen. Kaiken kaikkiaan saksalainen koulutusmalli on monimutkaisempi kuin suomalainen koulutusmalli. Puurakentamisen osalta Saksan ammattiopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolla on mahdollista opiskella puurakentamista laajemmin kuin Suomessa. Saksassa on laajemmin käytössä oppisopimusmallilla eli duaalimallilla käytävä ammatillinen koulutus kuin Suomessa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Suomesta ja Saksasta valittujen esimerkkioppilaitosten edustajia yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja ammattiopistotasoilta (Suomessa: Aalto-yliopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Kouvolan seudun ammattiopisto - Saksassa: Technische Universität München, Hochschule Rosenheim ja Bundesbildungzentrum des Zimmerer- und Aus -baugeverbes). Suomessa haastateltiin myös muita koulutuksen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä. Molempien maiden haastattelujen perusteella eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä, jossa saataisiin opiskelijat vuorovaikutukseen toistensa kanssa, voitaisiin toteuttaa erilaisilla konkreettisilla puukerrostalorakentamisen projekteilla tai yhteisillä kursseilla perusasioita oppien. Koulutuslaitosten välillä yhteistyötä voisi olla, jotta opintosuunnitelmista saataisiin paremmin toisiinsa linkittyneitä kokonaisuuksia. Yritysyhteistyötä suomalaisilla esimerkkioppilaitoksilla on hyvin paljon. Haastattelujen perusteella yhteistyötä on jopa enemmän kuin saksalaisilla esimerkkioppilaitoksilla. Haastatteluissa tuli kuitenkin esiin, että yritykset voisivat olla aktiivisempia oppilaitosten suuntaan. Suomessa voisi olla hyvä kehittää ammatillista koulutusta saksalaisen duaalikoulutusmallin suuntaan. |
| Tiivistelmä (eng): | In this study, the aim is to find out what kind of cooperation is needed between different levels of education already during degree training in order to make the flow of information from drawing board to implementation and back as smoothly as possible in the future. This would be make a basis of cumulative learning all over the value chain of construction. The second objective is to investigate the Finnish and German educational models and the differences between their co-operation between different levels of education as well as company cooperation. All in all, the German educational model is more complex than Finnish education model. In German vocational school, university of applied sciences and university level, it is possible to study wood construction more widely than in Finland. The apprenticeship model of training (dual system) is more widely in use in Germany than in Finland. The study was conducted by interviewing educational professionals from selected Finnish and German example schools (in Finland: Aalto University, Kymenlaakso university of applied scienses and Kouvolan seudun ammattiopisto - in Germany: Technische Universität München, Hochschule Rosenheim and Bundesbildungzentrum des Zimmerer- und Aus -baugeverbes). In Finland there were few other interviews for other professionals dealing with education. Based on the inverviews conducted in both countries the cooperation to get the different educational level students into interaction, could be put into effect with different types of concrete wood multistorey building construction projects and common courses where the elementary level studies could be learned. There could be more cooperation between the different schools levels, so that the curriculums could molded to emobdy between schools interlinked study unities. The finnish schools are in company cooperation a lot, even more so than the German counterparts based on the interviews. It emerged in the interviews, that the companies could be more active towards the seats of learning. It would probably be beneficial to develop the vocational training in Finland towards the German dual schooling model. |
| ED: | 2014-04-06 |
INSSI tietueen numero: 48871
+ lisää koriin
INSSI