haku: @keyword social networks / yhteensä: 13
viite: 5 / 13
Tekijä:Rossi, Marko
Työn nimi:A Comparison of Intra-Organizational Networks of Project Participation and Discussions
Vertailu projekteihin osallistumisen ja keskustelun verkostoista organisaatiossa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:ix + 88 s. + liitt. 5      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Perustieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Tietointensiivinen liiketoiminta   (T3008)
Valvoja:Järvenpää, Eila
Ohjaaja:Smedlund, Anssi
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201501221266
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  2462   | Arkisto
Avainsanat:social networks
social network analysis
SNA
routines
ideas
sosiaaliset verkostot
sosiaalisten verkostojen analyysi
rutiinit
ideat
Tiivistelmä (fin):Kommunikaatio ja kuinka työ organisaatiossa tehdään harvoin noudattavat virallista organisaatiokaaviota.
Yhteistyö ja kommunikointi organisaation jäsenten välillä muodostavat verkoston, joka voi olla vaikea hahmottaa ilman sosiaalisten verkostojen analyysin menetelmiä.
Sosiaalisia verkostoja on perinteisesti tutkittu kyselyjen avulla.
Yrityksillä on myös erilaisia tietokantoja, jotka sisältävät tietoja työntekijöiden osallistumisista tapahtumiin, kuten erilaisiin projekteihin, kokouksiin tai koulutuksiin.
Nämä tietokannat tarjoavat vaihtoehdon tietojen keräämiseen sosiaalisista verkostoista.

Tässä työssä verrataan kahta kyselyihin pohjautuvaa verkostoa ja verkostoa, joka on päätelty työntekijöiden projekteille raportoiduista työtunneista.
Kyselyihin pohjautuvat verkostot kuvaavat, keiden kanssa organisaation jäsenet keskustelivat rutiinityöhön liittyvistä asioista ja keiden kanssa he keskustelivat ideoista.
Verkostoaineisto on kerätty Pohjois-Euroopassa toimivasta arkkitehtitoimistosta vuonna 2007.
Tutkimusmenetelmä on sosiaalisten verkostojen analyysi, ja vertailun kohteena ovat rakenteelliset erot verkostoissa.
Taustamuuttujien vaikutusta ei huomioida.

Verkostojen eroista muodostettiin kirjallisuuteen pohjautuen hypoteesi, jonka mukaan projekteista muodostunut sosiaalinen verkosto muistuttaa enemmän rutiinityön keskustelun verkostoa kuin ideoiden keskustelun verkostoa.
Analyysin tuloksena huomattiin, että kaikki kolme verkostoa olivat erilaisia.
Projekteista muodostettu sosiaalinen verkosto muistutti hypoteesin mukaisesti enemmän rutiinityön keskustelun verkostoa kuin ideoiden keskustelun verkostoa.
Osallistuminen projekteihin ja keskustelu rutiinityöstä muodostivat tiiviimpiä ryhmiä kuin ideoista keskustelu, ja keskustelu ideoista muodosti näitä verkostoja harvemman verkoston.
Työ osoittaa, että sosiaalinen vuorovaikutus liittyen rutiinityöhön ja ideoihin ovat rakenteellisesti erilaisia.
Lisäksi työ näyttää, että sosiaalisten verkostojen analyysi on käyttökelpoinen väline kommunikaatiorakenteiden ymmärtämiseen.
Tiivistelmä (eng):Communication in an organization as well as how the work is really done rarely obey the formal organization chart.
The connections people have within the organization form informal networks that are usually difficult to see clearly without the help of social network analysis.
Social networks have been traditionally studied by using surveys.
Firms also have different kinds of databases containing records of employees' participation in different events, such as projects, meetings or courses.
These kinds of databases offer an alternative way to collect information on social networks in the organization.

This thesis compares two self-reported communication networks and a network inferred from the project time tracking database.
The two self-reported networks describe whom employees discussed on routine work related matters with, and the second network describes whom they discussed ideas with.
The network data for the self-reported networks and the project participation network were collected from an architect's office in Northern Europe in 2007.
The research method used is a social network analysis focusing only on the structural properties of the networks without attribute data of the employees.

A hypothesis was formed that the network of project participation has similarities with the network of discussing routine work matters.
The network of discussing ideas was expected to be different to these other two networks.
The results show that these three networks were all different, but the network of project participation had more similarities with the network of discussing routine work than with the network of discussing ideas.
Participation to projects and discussion on routine work show more cohesion whereas ideas form sparser and less cohesive network structure.
The thesis shows that the communication structures of routine work and discussing ideas are structurally different.
It also demonstrates that using social network analysis can be a helpful tool to understand the social structures in organizations.
ED:2014-12-21
INSSI tietueen numero: 50251
+ lisää koriin
INSSI